18.5.2018

VÄHEMMÄN ON ENEMMÄN


Juuri nyt on tullut tarve karsia ja yksinkertaistaa. Huomaan tämän vaiheen tulevan joka vuosi samaan aikaan. Kun pitkän valkean ja harmaan kauden jälkeen ikkunoista tulvii sisään vihreyttä, värejä ja runsautta, sisällä koti muuttuu neutraalimpaan ja vähäeleisempään suuntaan.



Aulan kaapin päälle on muodostunut toisinaan hyvinkin runsaita asetelmia. Nyt ilme aulassa on pelkistetty ja kynttilänjalkojen ja tuikkukuppien viettäessä ansaittua kesälomaa on kaapin päällä vain muutama esine. 

Nostin maljakon ja vadin seuraksi kaapin päälle kirjontakehyksen odottamaan inspiraatiota. Kehykseen on tarkoituksena tehdä tuohon aulan seinään sopiva pieni taulu kunhan keksin mitä siihen pistelisin.  

Vaihtelun vuoksi vaihdoin myös  aulan ja  kuopuksen huoneen mattoja päikseen. Sopivat hyvin molemmat näinkin päin ja tämä vaalea matto raikastaa mukavasti aulaa. 




Aulan seinänväri sen sijaan on uuden kesäisen valon myötä alkanut arveluttamaan. Talvisessa valossa seinä oli todella tumma, tällä hetkellä aurinkoisena päivänä se taas on todella vaalea, pilvisellä säällä jotain siltä väliltä ja joskus valosta riippumatta se tuntuu vaihtavan väriä ihan oman mielensä mukaan. Mahdollisesta uudesta sävystä ei ole kuitenkaan ajatusta ja koska elämä on juuri nyt ulkona, sisällä tapahtuvissa projekteissa niissäkin vähemmän on enemmän ja väri saa ainakin vielä toistaiseksi olla.

-Piia

12.5.2018

SE ALKAA PIHLAJASTA

On vaikea uskoa, että elämme toukokuun puoliväliä! Vielä alkuviikosta puheet kesästä tuntuivat hassuilta. Vaikka lämpömittari näytti jo pariakymmentä, oli vaikea orientoitua ajatukseen kesästä kun luonto ei vielä vihertänyt. Muutamassa päivässä kaikki on kuitenkin muuttunut, kaikkialla on vihreää ja kun sää lähenee hellelukemia täytyy myöntää, kyllä se kesä taisi tulla tänä vuonna hyvissä ajoin! 


Kesän tulo osui mitä parhaimpaan aikaan, sillä helatorstain ja perjantaisen vapaapäivän ansiosta olen viettänyt pientä lomaa. Kalenterissa ei ole ollut mitään ohjelmaa ja on ollutkin ihana vain nauttia kotonaolosta, tehdä vähän pihahommia, järjestellä paikkoja ja istua riippukeinussa kirjan kanssa hellehattu päässä! Jo muutama päivä tässä ihanassa säässä vapaasta nauttien on tuonut valtavasti energiaa ja flunssakin taitaa olla viimein voitettu!


Ja kun luonto heräsi, on taas se ihana aika, kun maljakot voi täyttää pihalta ja metsästä. Pihlajat ovat yksi suosikeistani ja joka kevät ensimmäiset oksat maljakossa ovatkin juuri pihlajanoksia. Noissa hentoisissa heleänvihreissä oksissa on jotain todella kaunista ja ne tuovat kesän myös sisälle.


Sormet syyhäisivät laittaa kesää kesäkukkien muodossa myös terassille, mutta olen malttanut mieleni niiden kanssa ja toistaiseksi olen ostanut vain yhden pienen laventelin. Vaikka sää päivisin onkin lämmin, Suomen kesä on tunnetusti oikukas ja yöt voivat vielä olla todella kylmiä. Tämän vuoksi kukat pitäisi muistaa nostaa kylminä öinä sisälle ja itseni tuntien, tämä saattaisi minulta unohtua. Täytyy katsoa maltanko pysyä pois puutarhamyymälästä vielä huomennakin vai haenko kuitenkin jotain pientä äitienpäivän kunniaksi. Mutta lämmintä tai kylmää, kyllä kesä vaan on sitten ihana!

-Piia

6.5.2018

TAAPERON TUOLIT


Toiset projektit ottavat enemmän aikaa kun toiset. Nämä taaperon uudet vanhat tuolit kuuluvat siihen joukkoon, josta oli tulla ikuisuusprojekti.

Ostin tuolit käytettynä jo viime vuoden puolella. Viiden euron tuoleiksi ne olivat suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta halusin kuitenkin uudistaa pinnat ja vaihtaa istuinlevyn keltaisen värin johonkin vähän neutraalimpaan.



Teksti tuolien pohjassa kertoo, että tuolit ovat aluperin peruja päiväkodista. Vanhojen päiväkotikalusteiden paras puoli on, että ne on tehty kestäväksi, ovat todella tukevia ja taitavat olla pääasiassa kotimaista tuotantoa kuten luulen näidenkin olevan. Kun ovat myös kokopuuta, hiominen ja uudelleenkäsittely on helppo homma. Tai on ja on, kunhan sen saa vaan tehtyä.

Aloitin tuolien kunnostamisen joskus joululoman tienoilla, kahden pienen tuolin hiominen ei kauan aikaa vienyt, mutta sen jälkeen meni kuukausi jos toinenkin kun puolivalmiit tuolit pyörivät nurkissa ja odottivat maalia ja lakkaa pintaansa.



Mietin ensin tuolien maalaamista yksiväriseksi, mutta päädyin lopulta lakkaamaan puuosat mattalakalla ja maalaamaan vain istuinlevyt. Vinkiksi muuten, että jos maalia tarvitsee vain ihan vähän, kannattaa kysellä josko joltain ystävältä sattuisi löytymään sopivaa jämämaalia. Omastani kiitos  Marulle, jonka porrasprojektin jämät Tikkurilan laasti-sävyssä sopivat tuoleihin mainiosti.
 


Vaikka aikaa meni enemmän kuin olin ajatellut, valmista näistäkin lopulta tuli. Ovat olleet nyt tovin käytössä ja lopputulos on minusta oikein kaunis. Ja mikä tietenkin tärkeintä, käyttäjä on ollut erittäin tyytyväinen omiin pikku tuoleihinsa!

-Piia