23.3.2017

VALONSÄTEITÄ KEITTIÖSSÄ

 
Vaikka tuossa taannoin kevätaurinkoa puolitosissani  parjasinkin, niin onhan se vaan ihanaa miten valoisia ja pitkiä päivät jo ovat! Ja kuinka kauniisti valonsäteet kotia valaisevatkaan! 

Olen todella iloinen, että meillä on keittiössä kaksi ikkunaa, joista toinen tasojen välissä oleva on lähes lattiasta kattoon. Kun päivistä aika iso osa kuluu juuri keittiössä, on ihanaa, että siellä on paljon luonnonvaloa jossa työskennellä.


 
Vaikka rakastan ruuanlaittoa ja leipomista, on arkiruuan laittaminen välillä aika puuduttavaa ja aika ajoin turhauttaa niiden samojen ruokien toistaminen viikosta toiseen. Minua tässä helpottaa, että keittiö on kauniisti sisustettu ja siellä viihtyy. 

Käden ulottuvilla täytyy olla yleisimmin käytössä olevat tavarat, mutta seasta saa löytyä myös enemmän tai vähemmän turhaa kippoa ja kuppia, sellaista kaunista katseltavaa, joka minulle viimeistelee keittiön kotoisan tunnelman.

Toki jotain pientä kivaa uutta on keittiöönkin välillä mukava saada. Öljypullot ja suola- ja pippurimyllyt saivat uuden säilytyskorin minibudjetilla, kun Tigeristä löytyi musta metallikori muutamalla eurolla ja jemmasta löytyi pala vaneria, josta sai korin pohjalle sopivan alustan. 


 
Maton pitämisen järkevyys keittiön lattialla on välillä vähän niin ja näin, se kun saa osakseen päivittäin jos jonkinlaisia roiskeita. Minusta on kuitenkin mukavampi, että jalan alla on matto sen sijaan että seisoisin monta tuntia päivässä kivilattialla. 

Edellinen matto alkoi olla jo sen verran kulunut, että  makuuhuoneen uuden maton oston yhteydessä ostin myös keittiöön uuden. Kaunis harmaansävyinen Bloomingvillen puuvillamatto löytyi sekin  Annival Interiorilta. Matto sopii hyvin keittiön värimaailmaan ja vesipestävänä se kestää ne pienet ja isommatkin roiskeet joita keittiössä syntyy.

Pienet uudet jutut, vanhat tutut tavarat ja lisääntyvä valo ja keittiössä on kiva kokkailla, sitä arkiruokaakin! 

-Piia

20.3.2017

PALAK PANEER HALLOUMISTA

Intialainen ruoka on meillä yksi sekä aikuisten että lasten suosikeista ja aina silloin tällöin viikonloppu on mukava aloittaa intialaisella take awaylla. Intilainen sopii hyvin myös arkiruuaksi ja hyvää intialaista voi valmistaa myös kotona. 

Yksi helpoimmista ja nopeimmista  on perinteinen kasviscurry eli palak paneer, joka koostuu pinaattisoseesta, tomaatista ja juustosta. Kasvisruokatammikuussa tätä tuli tehtyä useaan otteeseen ja tämä kuuluu meillä lasten kasvisruokasuosikkeihin. 

Palak paneer on oiva ruoka valmistaa vaikka näin maanantaina. Se ei vie paljon aikaa ja toimii sellaisena lohturuokana, jota usein juuri maanantaisin kaipaa!



PALAK PANEER HALLOUMISTA

reilusti oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi
3 tomaattia tai pieni rasia kirsikkatomaatteja
1 tl garam masala mausteseosta
1 tl juustokuminaa
2 tl chilijauhetta
1 tl suolaa
2 pss pakastepinaattikuutioita
1/2 prk creme fraichea
1 vihreä chili (voi jättää pois)
1-2 pkt halloumjuustoa

Kuumenna öljy ja lisää pilkotut tomaatit ja valkosipuli joukkoon. Keitä noin viitisen minuuttia kunnes tomaatit hajoavat. Lisää mausteet, sulatettu pinaatti sekä creme fraiche. Hauduta miedolla lämmöllä noin kymmenen minuuttia. Kuutioi halloumi ja lisää se joukkoon. Mikäli käytät chiliä, suikaloi ja lisää sekin joukkoon, muista poistaa siemenet! Tarjoa palak paneer keitetyn riisin kera. 

Herkullista viikon alkua!
-Piia

18.3.2017

LAUANTAI

  Varhain aloitettu lauantai hyvin nukutun yön jälkeen, sellaisen, jolloin vauva ei ole herännyt kertaakaan, voi tarkoittaa vain hyvää päivää! 

Ohjelmassa ei ole sen suurempia suunnitelmia ja tänään on aikaa kahlata läpi uusimmat sisustuslehdet, voisi myös nostaa ompelukoneen pöydälle, neuloa muutaman rivin ja tuollainen ryijykin tekisi mieli jonkun tuolin päälle askarella! Voi myös olla, että loppupäivän rakentelen palikkatorneja ja laiskottelen lattialla. Onneksi on lauantait!

-Piia

14.3.2017

KAHDEN TYYNYN ERO

 
Tyynyt ovat minusta ehdottomasti paras tapa päivittää sisustusta helposti ja nopeasti. Usein myös edullinen tai ihan ilmainen vaihtoehto mikäli kaappiin on vuosien saatossa kertynyt tuota valikoimaa kuten minulla on päässyt käymään.

Kirjoittelin aiemmin vauvanhuoneen vierassängyn värikkäästä tyynykokoelmasta. Oikeastaan näitä värikkäitä tyynyjä oli sängyllä vain kaksi ja muut tyynyt ovat pääasiassa mustavalkeita, hennon vaaleanpunaisia ja murretun sävyisiä. Päätin kokeilla, miten ilme muuttuisi vaihtamalla myös nämä värikkäämmät tyynyt neutraaleihin sävyihin.


 
Vain kahta tyynyä vaihtamalla yleisilme muuttui rauhallisemmaksi ja ehkä kuitenkin enemmän oman maun mukaiseksi. Kaipaan välillä kirkkaampia värejä, mutta usein päädyn kuitenkin lopulta palaamaan maanläheisempiin sävyihin. Koska tapetin sävyt ovat ennemminkin murrettuja kuin kirkkaita, sopii tämä hillitymmän ilmeen tyynykokoelma sekin huoneeseen hyvin. Ja vauvalle kelpaavat nämäkin, niiden seassa on ihana temuta ja pötkötellä!


Tyynyistä vielä ilman sen kummempaa aasinsiltaa toiseen aiheeseen eli kommentointiin. Olet saattanut törmätä yllä olevaan tai muuhun vastaavan kuvaan tällä viikolla sisustusblogeissa. Kuvan tarkoitus on kiittää Teitä lukijoita jokaisesta kommentista, jonka blogiini jätätte. Jokainen pienikin viesti motivoi, innostaa ja ilahduttaa enemmän kuin arvaatkaan! Ja tästä syystä pyrin myös itse aktivoitumaan kommentoinnissa entistä enemmän. Mikäli sinäkin haluat lähteä mukaan kommentointikampanjaan, voit napata yllä oleva kuva mukaasi ja jakaa sen omassa blogissasi!

-Piia

12.3.2017

UUDESSA MAKUUHUONEESSA

 
Uusi makuuhuoneemme on ollut käytössä kohta pari kuukautta ja sisustuskin alkaa pikkuhiljaa valmistua. Kirjoittelin jo aiemmin uudesta väristä jonka seiniin valitsimme ja tuo tummanharmaa on osoittaunut aivan nappivalinnaksi. 

Valon lisääntyessä harmaa tuntuu huomattavasti vaaleammalta kuin keskitalvella, mutta huone tuntuu edelleen tunnelmalliselta ja pesämäiseltä. Pesämäisyyttä lisää myös huoneen vähän haastava muoto ja koko, toisaalta kaikki tarvittava mahtuu hyvin ja korkean katon ansiosta huone ei tunnu ahtaalta.


 
Huoneessa ainoa mahdollinen paikka sängylle oli kiinni portaikossa, josta pääsee kulkemaan pukuhuoneeseen, kylpyhuoneeseen ja saunaan sekä kodinhoitohuoneeseen. Sänkymme on 180 cm leveä, joten paljon ylimääräistä tilaa sängyn toiselle reunalle ei jäänyt, onneksi kuitenkin sen verran, että kulkemaan pääsee eikä seinän puolella nukkujan eli minun tarvitse hyppiä sängyn yli. Sängyn ja seinän viereen mahtui lukuvalona toimiva Himmeen Filly jalkavalaisin sekä pieni laatikko, joka ajaa ainakin toistaiseksi yöpöydän virkaa.

Mattoa lukuunottamatta emme hankkineet huoneeseen mitään uutta. Vanha Ikean metallinen ps-lipasto toimii tv-tasona ja vaikka tuo tasolla oleva ei-niin-ihana musta möykky ei olekaan omaan visuaaliseen silmääni se kaunein makuuhuoneeseen sijoitettava tavara, niin kieltämättä viikonloppuaamuisin on aika mukava löhöillä sängyllä koko perheen voimin lasten katsellessa tv:stä piirrettyjä. Ja sulautuupa tuo tv niin hyvin tuohon tummaan seinään, ettei ole ihan niin silmiinpistävä kun voisi olla. 


 
Huoneesta löytyvät myös aarteeni eli vanha tuoli ja arkku. Nämä maalta tuodut huonekalut ovat olleet matkassani ihka ensimmäisesta omasta kodista saakka ja vaikka ne tyylillisesti nykyisin jonkin verran muun kodin sisustuksesta poikkeavat, löytyy niille aina jostain paikka.

Makuuhuoneen matto taas on uusiin hankinta kotiin ja oli enemmän heräteostos, kun pitkän harkinnan tulos, mutta sitäkin ihanampi sellainen! Päädyin tutustumaan Jyväskylän vieressä Muuramessa sijaitsevaan Annival Interioriin ystävän työharjoittelun myötä ja kaupan valikoima yllätti todella positiivisesti. Käydessäni moikkaamassa ystävää, päädyin kävelemään kaupasta ulos kahden maton kanssa, joista toinen keittiöön ja toinen makuuhuoneeseen. Tämän makuuhuoneen maton kanssa säädin vielä sen verran, että ostin ensin pienemmän maton, mutta palasin muutaman päivän päästä vaihtamaan sen isompaan kokoon. Matto on Svaneforsin paimentolaishenkinen puuvillamatto, kaunis ja todella pehmeä, juuri sellainen mihin on ihana astua aamulla sängystä noustessa.


 
Aiemmin huoneen ollessa vierashuoneena, seinillä olevat tauluasetelmat vaihtoivat ahkerasti muotoaan. Nyt halusin pitää seinät ainakin toistaiseksi suhteellisen paljaina. Jotain kaipasin kuitenkin tv-tason ylle ja siihen laitoimme entisessä makuuhuoneessa sängyn päädyssä olleen tauluhyllyn pätkän. 

Mietin pitkään tauluhyllyn maalaamista samalla sävyllä seinän kanssa. Saman värin käyttöä seinissä ja kalusteissa sekä hyllyissä näkyy nyt paljon sisustuksessa. Jätimme hyllyn kuitenkin valkoiseksi alla olevan lipaston mukaan. Yksittäisenä elementtinä seinänvärinen hylly olisi voinut olla vähän irrallinen kun katto, ikkunoiden ja ovien puitteet sekä porraskaide ovat nekin valkoisia.

Pientä pohdintaa aiheuttaa vielä yöpöytäasia. Haluaisin omalle puolelleni seinälle kiinnitettävän yöpöydän, jotta siivoaminen, joka muutenkin huoneessa on vähän haastavaa, helpottuisi. Toisaalta nykyinen matala laatikko toimii hyvin ja yöpöydän sotkut eivät näy mihinkään, asian kanssa ei siis ole kiirettä ja tilalle täytyy löytyä se täydellinen vaihtoehto. Miehen puolelle edes seinään kiinnitettävä yöpöytä tuskin tulee kyseeseen, onneksi vieressä oleva portaikko ajaa tämän asian jotenkuten. 

Kaiken kaikkiaan saimme uudesta makuuhuoneesta toimivan ja rauhallisen tilan, jossa on hyvä tunnelma ja uni maittaa!

-Piia

9.3.2017

HELPPO JA HERKULLINEN KASVISSOSEKEITTO

 
Meidän perheessä syödään aika paljon kasviksia ja ilokseni ne maistuvat kohtuullisen hyvin myös lapsillemme. Olen huomannut helpoimmaksi tavaksi ujuttaa kasviksia lasten ruokavalioon raasteiden muodossa ja lisäänkin yleensä kastikkeisiin esimerkiksi porkkana- tai kesäkurpitsaraastetta, jolloin kasviksia tulee syötyä ikäänkuin puolivahingossa.

Alkuvuodesta halusin haastaa itseäni kasvisruokien suhteen ja tammikuussa pidimmekin kasvisruokakuukauden eli kotona laitoimme ainoastaan kasvisruokia. Aluksi mietin, että keksinkö koko perheelle kelpaavaa ruokaa joka päivälle, siis ilman että syömme päivittäin kasvissosekeittoa, mutta hyvin selvisimme ja monta uutta ruokaa ja reseptiä tuli kuukauden aikana testattua. Osa oli enemmän ja osa vähemmän lasten makuun, mutta nälkäiseksi kukaan ei jäänyt. Ajattelin kerätä blogiin nyt näitä lasten suosikkeja, sekä itselleni muistiin että myös muille testattavaksi mikäli kasvisruokien lisääminen omaan ruokarepertuaariin kiinnostaa.

Aloitetaan kuitenkin siitä kasvissosekeitosta, se kun on perus helppo kasvisruoka. Oma kasvissosekeittoni valmistuu aineksista, joita minulta löytyy yleensä aina kotonta eli porkkanasta ja bataatista ja se maustetaan kookosmaidolla ja koskenlaskijalla, näin mausta tulee pehmeä ja vähän makea ja se maistuu erinomaisesti lapsille.


bataatti-porkkana kasvissosekeitto

500 g bataattia
5 kpl isohkoa porkkanaa
1 tlk (400ml) kookosmaitoa
n. 200g  Koskenlaskija sulatejuustoa (perinteinen)
1 valkosipulinkynsi
1 tl suolaa
1 tl rosmariinia

Kuori ja pilkko porkkanat, bataatit ja valkosipulinkynsi. Keitä pehmeäksi runsaassa vedessä. Kaada keitinvettä pois sen verran, että kasvikset jäävät juuri ja juuri veden alle. Soseuta kasvikset sauvasekoittimella. Lisää joukkoon tölkillinen kookosmaitoa sekä Koskenlaskija pieninä nokareina. Soseuta tasaiseksi. Lisää suola ja rosmariini ja kiehauta keitto vielä nopeasti.  

Kasvissosekeiton kaverina toimivat esimerkiksi raejuusto tai turkkilainen jogurtti. Kiva lisä keiton päällä ovat myös erilaiset pähkinät ja siemenet ja jos oikein haluaa herkutella, voi paistaa leipäkrutonkeja. Itse teen krutongit gluteenittomasta paahtoleivästä ja paistan pienet leipäkuutiot oliiviöljyssä yhdessä murskatun valkosipulinkynnen ja sormisuolan kera. Nam. Niin hyvää!

-Piia

7.3.2017

JALOLEINIKKI JA UUSI ULKOASU

Ihanien aurinkoisten päivien lisäksi yksi varma enne keväästä ovat kukkakaupassa parhaillaan tarjolla olevat jaloleinikit. Suosin yleensä leikkokukissa suhteellisen pelkistettyjä kukkia ja valitsen monesti maljakkoon pelkkiä vihreitä oksia. Romanttiset ja herkät leinikit hurmaavat kuitenkin aina ulkomuodollaan ja kun viime viikolla hain ystävälle uuden kodin kunniaksi jaloleinikkejä sisältävän kukkakimpun, en malttanut olla ostamatta yhtä kaunotarta myös omaan kotiin.

Yhdistettynä muutamaan isoon vihreään oksaan saa yhdestäkin leinikistä kauniin asetelman maljakkoon ilman että kukkaroa hirvittää. Hyvällä hoidolla leinikistä on myös iloa pitkäksi aikaa, sillä se kestää maljakossa parhaimmillaan jopa pari viikkoa!


Pientä hoitoa on tapahtunut myös täällä blogissa, kun olen viime päivinä päivittänyt blogin ulkoasua vähän uuteen suuntaan. Isoin muutos löytyy blogin yläreunasta, josta on vastaedes helpompi löytää postauksia myös aihealoittain. Toivottavasti tästä on iloa myös teille lukijoille ja postauksiin on helpompi palata oman kiinnostuksen mukaan.  

Jotain pientä viilausta on mahdollisesti vielä luvassa, mutta pääpiirteittäin on jo valmista ja ainakin omaan silmään selkää ja raikasta. Miltä sinusta näyttää?

-Piia

3.3.2017

LOMAN TUNTUA

 
Tällä viikolla Keski-Suomessa on vietetty hiihtolomaviikkoa. Vaikka toistaiseksi kotona hoitovapaalla olenkin, on lomaviikko minullekin tervetullutta vaihtelua arkeen huolimatta siitä, että ihan vaan omissa nurkissa olemme sen viettäneet.

Lomaa edeltävä viikko oli täynnä ohjelmaa kun vietimme esikoisen 9-vuotissyntymäpäiviä kolmeen eri otteeseen. Kaverisynttäreiden lisäksi pidimme kemut erikseen myös voimistelujoukkuekavereille ja tietenkin myös mummeille ja kummeille. Paljon ihania ystäviä ja hetkiä, mutta ihan kiva, että loma osui heti tuon juhlaputken perään.

Aurinkoa ei ole lomalla juuri nähty, mutta emme ole antaneet sen häiritä. Lomaviikkoon on mahtunut muutama rinnepäivä, luistelua, lumiukkoja, lettuja ja leppoisaa oleskelua sekä ystäviä kylässä ja kyläilyä ystävillä.  


 
Tänään sain myös harvinaisen hetken omaa aikaa ihan yksin kotona, kun vauva nukkui pitkät päiväunet ulkona, perheen miesväki oli laskettelemassa ja esikoinen oli saateltu koko viikonlopun kestävälle voimistelukisareissulle. Hetki sohvalla lukemattomien sisustuslehtien kanssa, teetä kauniista kupista ja superhyviä lakritsataateleita, siinä jos jossain on loman tuntua! 

-Piia

1.3.2017

VIHERKASVIASETELMIA



Kun hyvään vauhtiin on päästy, niin jatketaan vielä trendikkäällä viherkasviteemalla. Oblik.- blogin Jutta haastoi pienen bloggaajaporukan kertomaan kuinka vihersisustus näkyy kodissa sekä jakamaan parhaat vihersisustusvinkit. Kuten on jo aiemmin huomattu, en varmasti ole se paras antamaan vinkkejä kasvien hoitoon, sen sijaan ajattelin kertoa viherkasviastelmista, joita kotiin on uusien kasvien myötä muodostunut. 


Pidän erilaisten sisustusasetelmien luomisesta ja vaihtelen mielelläni kippojen, kuppien, kynttilöiden ja muiden esineiden paikkoja. Yleensä asetelmiin kuulu myös yksittäinen leikkokukkaoksa tai kukkakimppu, jotka tuovat sopivasti väriä ja eloa asetelmiin.

Sopivien paikkojen löytäminen viherkasveille on osoittanut huomattavasti leikkokukkien sijoittamista haastavammaksi. Yleensä kaipaan vihreää juuri niihin kodin pimeimpiin nurkkiin, jotka eivät tietenkään ole ideaaleimpia viherskasveille. Ikkunoiden edestä ei oikein löydy sopivia paikkoja, mutta olen yrittänyt sijoitella kasvit nyt niin, että saavat edes osan ikkunoista tulevasta valosta.

 

Aulan kaapin päällä on aiemmin ollut vakiopaikka leikkokukille. Nyt tilalle ovat asettuneet kaksi aloe kasvia. Pidän aloeiden muodosta ja lehtien tummasta väristä. Aloet pärjäävät myös kohtuullisen vähällä kastelulla. Mullan saa päästää kuivahtamaan ennen seuraavaa kastelukertaa, mikä sopii minulle, sillä kasvien säännöllinen kastelu on minulle se heikko kohta.

Aloeiden kanssa samaan astelmaan sopii hyvin kuivahtanut eukalyptuksenoksa. Näin ryhmään saadaan kolmaskin elementti, oma esteettinen silmäni kun aina kaipaa sitä paritonta lukumäärää, oli sitten kyse kukista tai kupeista.  


Toinen uusi viherkasvikeskittymä on muodostunut tv-tasolle. Aiemmin tv-tasolta on löytynyt kynttilöitä ja leikkokukkia ja niiden korvaaminen viherkasveilla tuntui erityisen hankalalta. Olenkin tätä veivannut ees ja taas, mutta loppuen lopuksi siihenkin rakentui kiva kokonaisuus kasveista, kirjoista ja kynttilöistä. 

Pidän siitä, että asetelmissa on erikorkuisia elementtejä tuomassa vaihtelua ja rytmiä. Uusimmat viherkasvit, lyyraviikuna ja pieni aloe saivat seurakseen korkean palmuvehkan, jonka itse väittäisin olevan yksi helppohoitoisimmista kasveista. Tämä yksilö on pitkäikäisin viherkasvini, josta olen joskus jopa saanut jaettua toiseen ruukkuun ja joka nytkin näyttäisi tekevän uutta vartta. Iso suositus muillekin ei niin viherpeukaloille! 


 
Kun kasvit ovat nyt löytäneet paikkansa ja asettuneet kauniisti aloilleen, alkaa jännitys, kuinka kauan tätä vihreää iloa kestää... 

Jutta tulee kokoamaan pian blogiinsa koosteen kaikista sisustusbloggajaporukamme vihersisustushaasteen postauksista. Hyviä vinkkejä ja ohjeita viherkasvienhoitoon luvassa, enemmän kuin tervetulleita ainakin minulle!

-Piia